Stansvikin luonnonmetsä monimuotoinen kaupunkiluontoympäristö
Ainutlaatuinen tammien, vaahteroiden, koivujen, kuusten, haapojen ja mäntyjen lähimetsäkeidas kantaa lukuisten uhanalaisten lajien, kuten liito-oravien ja lepakoiden sekä uhanalaisten luontotyyppien kasvualustassa.
- Itämeren kivikkoiset niittyrannat (NT)
- Karut avoimet laakeat rannikkokalliot
- Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU)
- Tuoreet kankaat (VU)
- Lehtomaiset kankaat (VU)
- Itämeren hiekkarannat (EN)
- Karut avoimet laakeat sisämaakalliot
- Matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja saramerenrantaniityt (CR)
- Itämeren harjusaaret (EN)
- Kuivahkot kankaat (EN)
- Kuivat kankaat (EN)
- Sarakorvet (EN)
- Karut merenrantakalliot
- Jalopuulehdot (VU)
- Kosteat runsasravinteiset lehdot (VU)
- Fladat (VU)
- Tuoreet runsasravinteiset lehdot (EN)
- Kluuvit (VU)
- Saranevat (VU)
- Karut kalliolehdot (CR)
Itämeren rantoja
Karuja kallioita
Lehtoja ja kankaita
Korpia ja Nevoja
Metsästä on löydetty esimerkiksi harvinaista lahokaviosammalta, joka viihtyy vanhoissa tasaisen kosteissa mestissä.
Tällaisia maapuita olen nähnyt vain Inarissa Saamenmaalla.
Aino Juvonen Luontoliiton metsäryhmästä Helsingin Sanomissa 21.10.2023
Tulkoon kadut aitoin toispuolen—kallioilla, metsässä & rannassakin.
Luonnonsuojelualue
Vaikka Stansvikin äärimmäinen kärki on jo suojeltu, ekosyteemi ei tulisi kestämään sihen verrattaen todella suuren ympäröivän metsäalueen kaatamista ja jäljelle jäävän valjastamista puistomaiseksi kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Tällä hetkellä metsä on vielä oikea metsä, jossa liikkuu eläimiä; kaupungin suunnitelmilla jäljelle jää vain muutamia ihmisille muokattuja polkuja parhaille näköalapaikoille.
Stansvikin Kartanoalue Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kaupunkiympäristö
Vaikka Kruunuvuorenrannan vanhat huvilat ovat jo palaneet karrelle, seisoo Stansvikin kartano tiluksineen yhä pystyssä. Monipuolinen rakennettu ympäristö tarjoaa ikkunan paitsi kartanoelämään, myös kaupunkiluonnon, teollistumisen ja yhteisöllisen työläisliikehdinnän historiaan; Kaupungin työväenliikkeen virkistyskäytössä rakennuksissa on juhlittu, majoituttu, ne ovat olleet myös.
Kaupunkiviljelmät ovat edelleen aktiivisina, kesäsiirtolamökkikulttuuri on kukoistanut Vanhassakylässä vuodesta 1953 ja uudessakylässä vuodesta 1957.
Helsingin kaupungin omistama tilukset, joista vuokralaiset lähteneet jyrkästi nostettujen vuokrien myötä ja tilat ränsistyvät käyttämättöminä.
Historiallisiin rakennuksiin hyvin säilyneen luontoympäristön keskelle sopisi esimerkiksi kaupunkilaisten luontokeskus ja työläisluokan historiaa tutkivaa toimintaa; kesäsiirtolamökkejä, tanssiaisia, perinnerakentamista, omavaraista permakulttuuria, villi- ja lähiruokaravintola ravintola-opiskelijoiden kesätyöprojektiksi.
Itäinen Satama, venevaja
Läntinen Ranta
Rantarakennuksessa toimi vielä muutama vuosi sitten aikaisemmin ravintola ennen kaupungin tilojen myyntiyritystä; kartanoa vuokrattiin häiden ja muiden juhlien järjestämiseen. Kaupungin epäonnistunutta myyntiyritystä
