Helsingin kaupunki on rakentamassa katuja Stansvikinkallion metsiin, vaikka alueen asemakaava on uudelleenarviotavana eikä sinne rakentamisesta ole tehty päätöstä. Jos kaava kumotaan ja metsä-alue suojellaan, nämä rakennettavat kadut eivät johtaisi mihinkään.
Kaivinkone poistui öljysataman aitauksesta 13.3.2025.

Aktivistit kaivinkonetta vastassa maaliskuun kolmantennenatoista aamuna. Kaivinkone raapii metsänpohjaa valmistellen aluetta puunkeräyksiä ja louhintoja varten.

Lue lisää tapahtumista

Yhtenäisen Stansvikin luontoalueen ja ikiaikaisen metsän puolesta

Helsingin kaupunki on tuhoamassa Stansvikin alueen runnoessaan läpi vanhojen suunnitelmien jäänteitä. Suunnitelmia oikeutetaan jo rakennetun infran varjolla, vaikka hyvään hallinnotapaan kuuluisi mukautuvuus uuden tiedon valossa.

On absurdia seurata miten arvokasta luontoaluetta nakerretaan pala kerrallaan pienemmäksi, vaikka Hakkuita ei tule jatkaa ennen kevään vaaleja ja uutta kaupunginvaltuustoa, uudelleenarvioinnin valmistumista sekä alueen luontoarvojen tunnustamista.

Miksi juuri Stansvik tulisi suojella?

Luonnonmukainen Stansvikin alue on muodostunut Stansvikin (Tahvonlahden) ympärystöstä, kartanotiluksista ja Kruunuvuorenrannan öljysataman suoja-alueen aitaamaan ja katujen rajaamaasta metsästä. Ympäristössä kohtaavat mannersaariston luontotyyppit ja kalliometsäinen niemi poukamineen. Elo on ollut seesteistä ja luonto on saanut kukoistaa merkittävän monimuotoisena sopeutuen hiljalleen kaupungistumiseen.

Stansvik on laaja uniikki monimuotoinen luontoympäristö. Alueella on luonnonmetsää ja 20 luontotyyppiä joista 17 on luokiteltu uhanalaiseksi. Alueella liitävät niin lepakot kuin oravatkin ja se tarjoaa kodin lukuisille uhanalaisille jäkälille, sammaleille, sammakoille, ja perhosille. Kokonaisuuden erilaiset osa-alueet tukevat toisiaan tarjoten laajan yhtenäisen ympäristön eläinten liikkumiseen, saalistukseen ja pesimiseen. Ihmisten jättämistä jäljissä sekoittuu omistavan luokan varallisuus, raaka teollinen toiminta ja yhteisöllinen työväenliikkehdintä.

No, rauha on jo mennyttä, sillä Helsingin kaupunki nakertaa luontoalueen reunoja pieni osa kerrallaan.

Kiista kaavoista

Kruunuvuorenrannassa on massiivinen paine rakentamiselle. Uusi kevytliikennesilta on mitoitettu tietylle asukasmäärälle ja alueelle tarvitaan erilaisia palveluita esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja terveydenhuollon tarpeisiin. Suunniteltu rakentaminen on kuitenkin löysää ja moottoriajoneuvoille suunniteltua, aivan tarpeettomasti.

Emme vastusta Kruunuvuorenrannan keskuksen kehittämistä; emme asuntoja, palvelukorttelia tai muita alueelle tärkeitä palveluita. Vastustamme Stansvikin metsiin kajoamista — luontoarvoiltaan moneen kertaan mitattu ja uniikki alue tulee suojella. Kannatamme tiivistä rakentamista olemassa olevien katujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen aidoin rajatulle öljysataman alueelle ja muille, jo louhituille aluille Stansvikin metsien reunamilla. Lisäksi toivomme arvoiltaan kunniallisempaa kaupunkisuunnittelua, jossa luontoalueita käsitellään yhteenkytkeytyneinä ekosysteinä, ja joka kunnioittaa paikallisalueiden muotoja luontoa ja historiaa samalla rakentaen saavutettavia luontokokemuksia mielenkiintoisen omaperäistä kaupunkia. Meneillään olevaa luontokatoa torjutaan erityisesti pitkään säilyneissä luonnontilaisissa kohteissa.

Helsingin kaupungin alkupärinen näkemys Stansvikin luonnonmetsän tulevaisuudesta. Kaava eristää Stansvikinkallion huipun pihakentäksi umpikorttelin sisälle. Kaava tuhoaa suurimmat metsäalueet suhteettoman suurilla kaduilla, löysällä kerrostaloasettelulla ja tylsän kankealla kaupunkisuunnittelulla.

Yksityismotorismin ja elementtirakenteiden ehdoilla suunniteltu tylsänankea lähiöbulevardi jonka rajaa kartanopihapiiristä vain pieni kaistale puita. Ekosysteemi muurattaisi pikkuruiseksi irtosaarekkeeksi harvoille rikkaille silmille
Neljälle asemakaavaalle jaettu kiista

Kiistan ytimessä olevat Stansvikin alueet ovat jakaettu neljälle eri asemakaavalle. Kaavoitusta on muutettu pilkkomalla alue pienempiin erillisiin osiin, mikä vaikeuttaa ekosysteemin kokonaisuuden ymmärtämistä ja sitä kautta jouduttaa luonnolle haitallista poliittista päätöksentekoa.

  1. Asemakaava 12080: Varisluodonlahden ranta-alue
  2. Asemakaava 12580: Läntinen palvelukorttelialue
  3. Asemakaava 12410: Koilinen Stansvikinkallion alue
  4. Asemakaava 11960: Stansvikin itäinen puoli
Asemakaava 12410

Stansvikinkallio katuineen

Kaivoskallionpolku, Stansvikinkallionkatu, Stansvikinkallionpolku, Stansvikinkallionkuja, Varisluodonkatu ja Pitkäluodonkatu

Vaikka uudelleenarviointi on kesken eikä metsää kaavoitettujen asuinrakennuksien toteuttamisesta ei ole päätöstä, kaupunki jatkaa kuitenkin suunniteltujen leveiden moottorikatujen rakentamista suunnitellusti.

Kadut tuhoavat luonnon aivan tarpeettomasti jos kaava kumotaan kaupunginvaltuustossa.

Päivitetty kaavakuva jossa Stansvikinkallion asemakaava merkattu sinisellä värillä.

Stansvikinkallion umpikortteli joka tuhoaisi koko Stansvikinmetsän.
Mihin näitä katuja tarvitaan jos ei rakennetakaan taloja? On aivan absurdia että alueella toimitettaisiin mitään rakennustöitä ennen vahvistuneita päätöksiä.
Asemakaava 12580

Palvelukortteli

Entisen Laajasalon öljysataman alueelle rakentuvat koulu, päiväkoti, nuorisotila ja liikuntahalli

Rakentamisen tulee pysyä öljysataman turva-aitojen toisella puolella, niiden jo aikapäivää sitten pystytettyjen.
Öljysataman raja-aidoista ja vaihtoehdoista
Asemakaava 12080

Stansvikinranta

Varisluodonlahdenranta lienee kuitenkin oikeampi nimi, sillä se sijaitsee läntisen Varisluodonlahden edustalla. Stansvikinrannan voisi taas olettaa sijaitsevan Stansvikin eli Tahvonlahden edustalla Stansvikinniemen itäpuolella.

Suunniteltu raskas infrarakentaminen valtavine autoteineen ja rakennuksineen jyräisivät alleen kohutun noron, upean hiekkarannan ja metsän suurimman puuvanhuksen. Noron uoman lisäksi alle jäisi herkästi muovautuneen kausikuivan uoman luonnonllinen valuma-alue, jonka vesivirroista se märkinä kausina täyttyy.

Noron ympäristö tuhottiin vesilakia rikkoen loppuvuoden 2023 hakkuissa ja rakentaminen pysäytettiin Helsingin hallinto-oikeuden kiellosta. Laki estää noron tuhoamisen. Kaupunki on ilmoittanut muuttavansa Stansvikin rantakadun katusuunnitelmaa noron välittömässä läheisyydessä, sillä alkuperäinen suunnitelma kulki noron poikki. Jos koko noron luonnollinen valuma-alue myllerrettäisiin täysin, jääkö uoman "suojelulle ja ennallistamiselle" enää mitään muuta tehtävää kuin toimia luonnon nimellisenä symbolina, kauniisti maisema-arkkitehturisoituna vesielementtinä kalliin betonikaupungin moottorikaduilla.

Alkuperäiset kaupunkisuunnitelmat Varisluodonlahdenrannalle. Noro sijaitsee laiturin luoteispuolella, kuvan keskivasemmalle.

On käsittämätöntä, että katusuunnitelmaa aletaan toteuttaa, vaikka uudelleenarviointi on kesken. Katutyöt on selvästi mitoitettu tulevia kerrostaloja ajatellen, vaikka päätöksenteko niiden toteutumisesta on kesken. Olisi tärkeää, että korvaamattomalle metsäluonnolle ei tehtäisi korjaamatonta vahinkoa uudelleenarvioinnin ollessa kesken.Leo, 2023
Asemakaava 11960

Puistosuunnitelma

Stansvikinpolku ja muut "kevyet" pengerretyt väylät

Pyrkimyksenä on rakentaa uusi kevyt väylä seuraillen jo olemassa olevaa Stansvikin tietä. Leppoisasti poluksi kutsuttu väylä olisi kolme metriä leveä valaistu, pengerretty ja päällystetty pyöräilybaana. Väylä toteutettaisi keskelle uhanalaista EU:n luontodirektiivin suojelemaa viitasammakko-metsää, kluuvia ja fladaa hiekkaharjun ja lahokaviosammalen viereen. Puita kaatuisi arviolta kuuden metrin leveydeltä ja jämerä pengerrys muuttaisi vesien luonnollisia valuma-alueita.

Eikö Stansvikintiestä voisi muokata pyöräkadun, tarvitsemmeko todella uusia väyliä ja massiivisia pengerryksiä?

Stansvikinrantaan kaavaillun massiivisen päällystetyn rantabulevardin ja uimarannan ehdotetaan esteetöntä pitkospuu-luontopolkua, mikä suojelisi metsänpohjaa kulumiselta yhä suositummaksi käyvällä virkistysalueella. Tämä toimisi myös Stansvikinpolun suunnitelmille.

Esimerkkejä luontopolun toteutustavoista Lammassaaressa.

Kuvat: You Tell Me / https://meriharakka.net/2020/10/06/lammassaari-ja-kuusiluoto/.
Lisätietoa pengerryksistä
Uusi parkki-alue on suuniteltu lehtoalueen ja viitasammakkoalueen risteymään; [nykyisen] Stansvikinpolun ja Stansvikintien risteämään.

Tavoittelemme rakennemuutosta ja arvokasta toimintaa

Olemme Menetettämässä uniikin kaupunkiluontoympäristön, jonka metsästä olisi mahdollista suojella yli 50 hehtaaria. Vaikka alueen luonnosta on tehty selvityksiä jo iät ja ajat, se ei ole heijastunut epäonnistuneeseen kaavoitukseen. Alueen yli rakentaminen ja laajan ekosysteemin herkän tasapainon häiritseminen ja olisi vastoin kaupungin omaa strategialinjauksen Kasvun paikka 2021-2025 arvoja sekä kansainvälisiä sopimuksia EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita ja YK:n luontosopimusta.

Meneillään oleva ekologinen katastrofi tarvitsee korjaavia toimia ja luontoarvoiltaan kunnioittavien mallien rakentamista yhteiskunnain eri aloilla. Luontoalueita—erityisesti niitä monimuotoisia, uhanalaisia ja ikiaikaisen herkkiä ekosysteemejä—tulisi tarkastella yhteinäisinä kytkeytyneinä kokonaisuuksina, jossa alueen osat kannattelevat toisiaan. Tavoiteltavissa tulisi olla laajempi arvorakenteellinen muutos; toimia ekososiaaliasesti rohkeaan, kestävään, kiinnostavaan, edistykselliseen ja kunnialliseen luontokaupunkisuunnitteluun, jossa elävä ja rakennettu muodostavat tosisiaan tukevan kukoistavan symbioosin.

Vaadimme, että

  1. Kaupunki lopettaa metsiin ja luontokohteisiin rakentamisen kaavoittamisen, jo rakennettuja alueita hyödynnetään paremmin; kehitetään olevaa levittäytymisen sijaan.
  2. Päätöksenteko uudistetaan kohti läpinäkyvää, osallistavaa, paikallista, yhteisöllistä ja elämänarvoista eetosta, joka kehittäisi kyläalueidentiteettien ympäristöä saaristomaisemassa
  3. Kaupunki avaa julkisia tiloja kaupunkilaisten käyttöön ja hoivattavaksi luottaen myös kulutuksesta riippumattomaan arvoon
Kaupungin oman strategian mukaan arvokkaimmat luontoalueet tulee suojella. Myös kansainväliset monimuotoisuustavoitteet velvoittavat siihen, että luonnonmetsät suojellaan. Me teemme tavallaan täällä sen työn, mikä olisi kaupungin päättäjien velvollisuus. Metsä on nyt julistettu suojelluksi kaupunkilaisten päätöksellä. Aino Osallistu toimintaan luonnon puolesta!

#suojellaanStansvik #standForStansvik

Kansanliike muotoutui loppuvuodesta 2023 puolustamaan Stansvikin laajaa ja monimuotoista luontoaluetta. Erilaista kansalaisvaikuttamista alueen luonnon pelastamiseksi on tehty jo yli 22 vuotta.
  1. Liike koostuu monista eri taustoista tulleista yksityishenkilöistä, jotka ovat eri tavoin mukana toiminnassa.
  2. Liike toimii ilman hierarkista rakennetta ja kaikilla on mahdollisuus kehittää sen toimintaa ja toimintatapoja.
  3. Kaikki liikkeen toimijat sitoututuvat väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden periaatteisiin; emme vahingoita ihmisiä, luontoa tai materiaa.
taidenäyttely Hakkuuartexhibition