Stansvikin luontoympäristö

Mannersaariston luontotyyppien ja torppalaiskulttuurin kohtaamispaikka

Monimuotoinen laaja yhtenäinen ekologinen verkosto; ainutlaatuinen tammien, vaahteroiden, koivujen, kuusten, haapojen ja mäntyjen lähimetsäkeidas kantaa lukuisten uhanalaisten lajien, kuten liito-oravien ja lepakoiden sekä uhanalaisten luontotyyppien kasvualustassa. Osa metsästä on ikiaikaista luonnonmetsää.

Toisaalta ihmiselämälle tämä kaupunkilaisten rakastama alue tarjoaa mitä oivallisimman ympäristön rentoutua, retkeillä, tutkia ja oppia: onhan se merkillisen hyvin säilynyt herkkä ekosysteemi aivan keskustan vieressä. Naapuripäiväkotilaiset Hopealaaksosta käyvätkin metsässä päivittäin (BBC), onhan lähiluonnolla tutkitusti kokonaisvaltainen neurobiologinen ja fysiologinen vaikutus kehitykseen, mielenterveyteen, stressistä palautumiseen ja arjesta irtautumiseen.

Luontotyypit

Pienelle alueelle mahtuu valtava ekokonaisuus!

Mannermetsän ja Itämeren saaristoluonnon yhtymäkohdassa olevaan ympäristöön sisältyy ikiajoin kasvanutta luonnonmetsää ja 20 eri luontotyyppiä joista 17 on luokiteltu uhanalaiseksi.

Värieroteltu ilmakuva Stansvikista vuodelta 2023. Värierottelusta pystytään tutkimaan esimerkiksi puuston havu-lehti-jakaumaa.

Lajistoa

Stansvikinkallio

Kaavoitetut pihat peittäisivät jämäkät juuret, karut korvet ja märkivät mättäät.

Stansvikinkallion kaavan alle jäävät metsät liittyvät Laajasalon Stansvik-Tullisaaren metsäkokonaisuuteen. Useaan kertaan kartoitetun kaavoitetun alueen metsistä suurin osa täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 1 suojelukriteerit, siis ihan ykkösluokan suojeltavaa.

Vanhoissa tasaisen kosteissa mestissä viihtyvä harvinainen lahokaviosammal. Kuva max. kymmenen metriä suunnitellusta tiestä, todennäköisesti sen alla.
Tällaisia maapuita olen nähnyt vain Inarissa Saamenmaalla. Metsäryhmän Aino Helsingin Sanomissa 21.10.2023

Varisluodonlahdenranta*

*Helsingin kaupunki viittaa alueeseen Stansvikinrantana, vaikka oikeammin alue lienee, sillä se sijaitsee Varisluodonlahden edustalla. Stansvik eli Tahvonlahti taas sijaitsee Stansvikinniemen (Tahvonlahdenniemen) toisella puolella.
Tutustu tarkemmin

Uima- ja venerannan ympäristö

Lisää kuvia stansvikin luontoalueista

Lehtoja ja kankaita

Korpia ja Nevoja

Silokalliot

Vähäpuustoinen kallioniemeke, Stansvikin luontoalueen länsireuna Saatiin tunnustettua kaupungin kartalle viime hetkellä kansalaisaktiivisuuden myötä.

Tahvonlahden harjun luonnonsuojelualue

Vaikka Stansvikin äärimmäinen kärki Tahvonlahdenniemi, onkin jo suojeltu, ekosyteemi ei tulisi kestämään sihen verrattaen todella suuren ympäröivän metsäalueen kaatamista ja jäljelle jäävän valjastamista puistomaiseksi kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Tällä hetkellä metsä on vielä oikea metsä, jossa liikkuu eläimiä; kaupungin suunnitelmilla jäljelle jää vain muutamia ihmisille muokattuja polkuja parhaille näköalapaikoille.

Stansvikin Kartano

Vaikka Kruunuvuorenrannan vanhat huvilat ovat jo palaneet karrelle, seisoo Stansvikin kartano tiluksineen yhä pystyssä. Alunperin Degerön kartanon torppa alkoi toimimaan itsenäisenä tilana vuonna 1798. Kartanolle johtavat tammet ovat 1860-luvulta. Helsingin kaupunki osti 100 hehtaaria käsittäneen kartanoalueen vuonna 1938. Kaupungin virkamiesyhdistys (nykyisin Jyty Metropoli ry) oli kaupungin vuokralaisena vuodesta 1945 alkaen; työväenliikkeen yhteisöllisen virkistyskäytön aikana rakennuksissa juhlittiin, majoituttiin ja vietettiin vapaa-aikaa. Kartanon maille rakennettiin kesä-asuntoja 1950-luvulla. Vuonna 2024 kartanorakennukset myytiin uudelle yrittäjälle 70 000 eurolla.

Stansvikin kartano myyty 70 000 eurolla (YLE)

Helsingin kaupunki omisti aiemmin kartanorakennukset, joista vuokralaiset olivat lähteneet jyrkästi nostettujen vuokrien myötä ja tilat ränsistyivät käyttämättöminä.

Historiallisiin rakennuksiin hyvin säilyneen luontoympäristön keskelle sopisi esimerkiksi kaupunkilaisten luontokeskus ja työläisluokan historiaa tutkivaa toimintaa; kesäsiirtolamökkejä, tanssiaisia, perinnerakentamista, omavaraista permakulttuuria, villi- ja lähiruokaravintola ravintola-opiskelijoiden kesätyöprojektiksi.
Kuvia kartanotiluksista
Kaupunkiviljelmät ovat edelleen aktiivisina, kesäsiirtolamökkikulttuuri on kukoistanut Vanhassakylässä vuodesta 1953 ja uudessakylässä vuodesta 1957.
Nuorisovaja
Keltsi, tapahtumatila

Itäinen Satama, venevaja

Läntinen Ranta

Rantarakennuksessa toimi vielä muutama vuosi sitten aikaisemmin ravintola ennen kaupungin tilojen myyntiyritystä; kartanoa vuokrattiin häiden ja muiden juhlien järjestämiseen. Kaupungin epäonnistunutta myyntiyritystä

Saunarakennus

Stansvikille 🌹

Minä rakastan sinua kallio
mieleni voima
sinuakin mänty keloinen
rakastan.
Minä rakastan sinua lempeä tuuli
mieleni levoton
sinuakin myrsky
rakastan.
Minä rakastan sinua meri
mieleni rauha
sinuakin majakan valo
rakastan.
Minä rakastan sinua haukka
mieleni nuolena kiitävä aika
sinuakin lepakko
rakastan.
Minä rakastan sinua varhainen aamu
mieleni utuinen kajo
sinuakin ilta
rakastan.
Minä rakastan sinua lapsuuden ystävä
mieleni kumppani
sinuakin naapuri
rakastan.
Minä rakastan sinua Stansvik
mieleni maisema
sinuakin kotini siellä
rakastan.
Merja, Stansvikin kartanon Uusikylä 50v -julkaisussa 11.8.2007
Osallistu toimintaan luonnon puolesta!

#suojellaanStansvik #standForStansvik

Kansanliike muotoutui loppuvuodesta 2023 puolustamaan Stansvikin laajaa ja monimuotoista luontoaluetta. Erilaista kansalaisvaikuttamista alueen luonnon pelastamiseksi on tehty jo yli 22 vuotta.
  1. Liike koostuu monista eri taustoista tulleista yksityishenkilöistä, jotka ovat eri tavoin mukana toiminnassa.
  2. Liike toimii ilman hierarkista rakennetta ja kaikilla on mahdollisuus kehittää sen toimintaa ja toimintatapoja.
  3. Kaikki liikkeen toimijat sitoututuvat väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden periaatteisiin; emme vahingoita ihmisiä, luontoa tai materiaa.
taidenäyttely Hakkuuartexhibition