Stansvik
Helsinki luonnonmukainen vaihtoehtokaava
Samat asutukset, palvelut & kouluympäristö ilman luonnon tuhoa — vaihtoehtokaava huomioi ja vaalii luonnonlliset erityispiirteet rakentaen elinvoimaista, mielenkiintoista, tasapainoista ja ajankestävää kaupunkiympäristöä.
Syksyllä 2023 Luontoliiton Metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ehdotti nuorten arkkitehtien You Tell Me -kollektiiville, että kollektiivi perehtyisi Stansvikinkallion asemakaavaan sekä sen viereisen palvelukorttelin ja uimarannan suunnitelmiin; haasteeseen tarttuttiin ja nyt on tuloksia
Vaihtoehtokaavassa rakentaminen keskitetään joutomaalle
- Suunnilleen sama määrä asutusta ilman metsän tuhoamista; kantakaupunkimaisempi Haakoninlahden tie ja asuinrakennusten avoin ryhmittely kohti metsää luontoa rajaavien umpikortteleiden sijaan
- Huomattavasti suurempi yhtenäinen lähimetsä päiväkoti/koulurakennukselle sen sijantia tontilla muuttamalla.
- Suuri virkistysalue, luonnonmukainen ranta-alue ja esteetön luontopolku.
- Palvelut sijoitetaan satamaan rakentaen merellistä saaristokeskustaa sataman ympärille.
Vaihtoehtokaavassa asuntorakentaminen sijoittuu Koirasaarentien ja Haakoninlahdenkadun varteen metsättömälle kallioalueelle. Liikuntakortteli ja koulu on sijoitettu uudelleen niille varatulle alueelle niin, että katurakentamistarvetta metsäiselle alueelle niiden taakse ei tule. Pelastustiet on sijoitettu osaksi koulun pihaa, kuten nykyään usein tehdään. Keskustakortteli on vaihtoehtokaavassa sijoitettu Haakoninlahti 2 -kaavassa osoitetulle meritukikohta-alueelle, joka on tällä hetkellä täyttömaata.
Asukasmäärän muutos vaihtoehtokaavassa on voimassa olevaan Stansvikinkallion ja Kruunuvuorenrannan keskuskorttelien asemakaavoihin verrattuna vain 26 asukasta vähemmän ja Stansvikinkallion uudelleenarvioitava osa mukaan luettuna 886 asukasta vähemmän. Yhteensä vaihtoehtokaava ehdottaa 1534 uutta asukasta Stansvikiin.
Stansvikin metsän rantaan kaavaillun massiivisen rantabulevardin ja uimarannan sijaan vaihtoehtokaava ehdottaa rantaan esteetöntä, Lammassaaren tapaan pitkospuita pitkin kulkevaa luontopolkua, mikä suojelisi metsänpohjaa kulumiselta yhä suositummaksi käyvällä virkistysalueella.
Tutustu vaihtoehtokaavaanEikö Helsingin kaupunki voisi nielaista ylpeytensä ja työskennellä yhdessä tämän mainion ehdotuksen tehdeiden fiksujen nuorten kanssa. Onko kaupunkisuunnittelijoiden päissä muuta kuin ummehtunutta virastoilmaa? Kysynpähän vaanTavan Pöyristynyt Kansalainen
Menetettävänä mahdollisuus uniikkiin kaupunkiluontoympäristöön
Kruunuvuorenrannasta olisi mahdollista suojella yli 50 hehtaaria metsää
Lähiluonnon puolustajat leimataan usein kaiken rakentamisen vastustajiksi. Halusimme tehdä näkyväksi sen, että tässäkin tapauksessa asukkailla on näkemyksiä siitä, miten rakennettu ympäristö ja lähiluonnon vaaliminen voidaan sovittaa yhteen. Halusimme toimia näiden näkemysten välittäjinä ja antaa vaihtoehdon luontokatoa aiheuttavalle kaupunkisuunnittelulle. Ilmasto- ja ympäristökriisin aikana elonkirjoa tukevan suunnittelun edistäminen tuntuu välttämättömältä. Rakennusalalla on tärkeää päästä toteuttamaan käytännössä luontokadon sekä hiilipäästöjen radikaalia vähentämistä. Vaihtoehtokaavatyö antoi meille tilaisuuden puuttua siihen konkreettisella tavalla.
You Tell Me -kollektiivin jäsenet
Alueen kaavoja on tehty vuosien saatossa useissa osissa, ja lainvoimaisia kaavoja on alueella päivitetty melko nopeasti kaavan voimaantulon jälkeen. Osa Stansvikinkallion asemakaavasta on uudelleenarvioitavana, ja viimesyksyisten hakkuiden yhteydessä mediahuomion kohteeksi nousseen noron vuoksi laki velvoittaa tekemään koulutontille ja uimarantasuunnitelmiin muutoksia. Edellä mainittujen muutospaineiden valossa vaihtoehtokaavan ehdottamat kaavamuutokset jo voimassa oleviin kaavoihin eivät vaikuta mahdottomilta.Ihan selvä peli!
ekososiaalisesti kunniallinen ja kiinnostava kaupunkiluontoympäristö
Kasvun paikka
Helsingin kaupungin kaupunkistrategian (2021-2025) epäonnistunut toteutus
Kasvun paikka on ollut Helsingin kaupungin virallinen strategia vuosille 2021-2025. Siinä on merkittäviä maalailuja ekososiaalisesti tavoitteellisesta kehityksestä, joka rakentaisi modernia, kestävää kaupunkia. Nämä teot eivät kuitenkaan konkretisoidu päätöksenteon ontuessa koneiston rattaissa ja pääoman pyrkiessä nopeisiin voittoihin mitäänsanomattomalla tuntemattomalla rakennustoiminnalla.
Ilmastonmuutoksen ohessa on edennyt toinen maapallon ja luonnon rajallisuuden ilmentymä, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja lajien kato. Luonnon monimuotoisuus ja monipuolisuus ovat arvokkaita itsessään ja myös elintärkeitä ihmisten henkiselle ja fyysiselle terveydelle. Monimuotoisuuden taloudellinenkin merkitys on alettu tiedostaa paremmin.
Kaupungistuminen toimii luonnon kannalta myönteisenä voimana, koska kaupungeissa on helppo elää ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää elämää. Siksi kaupungin päätöksissä on ajateltava niiden vaikutusta luontoon, niin lähellä kuin välillisten vaikutusten kautta kauempana. Helsingillä on esimerkiksi suuri vastuu Itämeren tilasta ja sen suojelusta, ja Helsinki voi vaikuttaa omien luonto- ja metsäalueidensa tilaan monimuotoisuutta tukevalla tavalla.
Kasvun Paikka—Helsingin kaupungin kaupunkistrategia 2021-2025
Hopealaakso on 150 lapsen päiväkoti merellisessä Kruunuvuorenrannassa. Lähiluonto on yksi tärkeä oppimisympäristömme ja kävelyetäisyydellä löytyy monipuolisia luontoalueita sekä liikuntapuisto tähän tarkoitukseen.
Päiväkoti Hopealaakso, Helsingin kaupungin verkkosivut (lainattu 25.10.2023)
Kaikkialta Kruunuvuorenrannasta on korkeintaan muutaman sadan metrin matka merenrantaa kiertäville ulkoilureiteille tai luontopoluille. Luonnonmaisema vaihtelee kalliometsästä rantaniittyihin ja saaristoluotoihin. Luontopoluilla jylhät kalliot ja laaksojen lehdot vuorottelevat.--Lähes erämaahenkisen alueen keskellä on kallion kainaloon jo tuhansia vuosia sitten jäänyt Kruunuvuorenlampi, joka rantoineen on merkitty luonnonsuojelualueeksi.
Helsingin Kaupunki / Uutta Helsinkiä rakentamassa / Kruunuvuorenranta (lainattu 14.10.2023)
Arvokaan toiminnallinen rakennemuutos
Tavoiteltavissa tulisi olla laajempi arvorakenteellinen muutos; toimia rohkeaan, kestävään, edistykselliseen ja sosiaaliluontoarvoiltaan merkitykselliseen luontokaupunkisuunnitteluun, jossa elävä ja rakennettu muodostavat tosisiaan tukevan kukoistavan symbioosin.
- Kaupunki lopettaa metsiin ja luontokohteisiin rakentamisen kaavoittamisen, jo rakennettuja alueita hyödynnetään paremmin; kehitetään olevaa levittäytymisen sijaan.
- Päätöksenteko uudistetaan kohti läpinäkyvää, osallistavaa, paikallista, yhteisöllistä ja elämänarvoista eetosta, joka kehittäisi kyläalueidentiteettien ympäristöä saaristomaisemassa
- Kaupunki avaa julkisia tiloja kaupunkilaisten käyttöön ja hoivattavaksi luottaen myös kulutuksesta riippumattomaan arvoon
Myöhäinen kaupungistuminen ja rauhallinen kasvu on säilyttänyt Helsingin kaupunkiympäristön merkittävän vihreänä ja luonnonmukaisena globaalisti pääkaupunkeja tarkasteltaessa. Helsingin olisikin mahdollista profiloitua aidosti luonnonmukaiseksi ja sopusointuisaksi kaupungiksi; sellaiseksi suunnannäyttäjäksi, joka varjelee erityislaatuista ja herkkää kaupunkiluonnon symbioosia toteuttaessaan arvokkaan kunniallista modernia kaupunkisuunnittelupolitiikkaa: avointa, osallistavaa, luontevaa, uusiutuvaa ja paikallista.
Kehitys olisi oodi erilaisille kaupunginosaidentiteeteille: luonnollisia pinnanmuotoja mukailevaa, vehreyttä vaalivaa, paikallisia erityispiirteitä kunnioittavaa ja historiasta ammentava, joka tarjoaa tiiviisti rakennettuja palvelurikkaita korttelikeskuksia jotka hiljalleen sulautuvat monimuotoiseen vapaaseen luontoon.
Siis täysikäännös nykyisenlaiseen pääoman voittoja tavoittelevaan, mielikuvituksettomaan ja suunnittelupöydillä tapahtuvaan koneistoituneeseen malliin verrattuna, joka luo lähinnä kalliita ja geneerisiä elementtilaatikkorykelmiä mihin tahansa. Rikkomattoman luontoalueen tuoma lisäarvo uudisrakennusalueen välittömässä ympäristössä on räikeä ylenkatse päättäjiltä; kaunis, vehreä, paikallinen ja monimuotoinen kaupunkiympäristö on merkittävä investointi kaupungin, kaupunkilaisten, vierailijoiden ja maan hyvinvointiin. Erityisesti nyt, kun olemme yhteiskuntana heräämässä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, ja tulevaisuudessa etsimme kaikki ratkaisuja näihin kysymyksiin.
— è
